Tässä osiossa on käyttäjälähtöisen suunnittelun keinoin esitetty jatkuvia palvelumalleja, jotka perustuvat suoraan Myllypuron asukkaiden ja yritysten tarpeisiin. Erityisesti on pureuduttu lapsiperheiden ja äitien tarpeisiin sekä monikulttuurisuuden huomioimiseen. Raporttien pohjalta voidaan kehittää pitkäaikaista toimintaa, joka integroi kampuksen kiinteäksi osaksi Myllypuron elämää.
Myllypuron nuoret äidit
Projektin kohderyhmä olivat 25-vuotiaat ja sitä nuoremmat äidit, joiden ryhmätoimintaa haluttiin toteuttaa. Opiskelijoiden suunnittelemat ryhmät ja niiden ohjaus yhteistyössä opettajien ja eri alojen ammattilaisten kanssa tukisi käytännön työelämän ja yhteistyöosaamisen taitojen kehittymistä.
Käyttöön otettuna ryhmämalli parantaa Myllypuron nuorten äitien verkostoitumista ja yhdistää Myllypuron asukkaat, Metropolian kampuksen opiskelijat, opettajat sekä lähipalvelut.
Ryhmän erityishaasteita ovat mahdollinen tukiverkoston puute, kehityksen keskeneräisyyden aiheuttama epävarmuus ja vaikeus asettua vanhemman rooliin, ravitsemustietous (anemia yleistä), imetystuki, elämänmuutokset itsenäistymisessä, heikompi ymmärrys lapsen normaalista kehityksestä sekä opiskelu ja työelämään siirtyminen.
Tärkeimmiksi tavoittamiskanaviksi muodostuvat internet/Facebook ja jalkautuminen Myllypuroon. Lisäksi laadittiin kysely ja vierailtiin Tyttöjen talossa.
Käsiteltävät aihealueet ovat raskausajan ravitsemus, tukiverkosto, parisuhde, oma lapsuus, elintavat, synnytysvalmennus, elämänmuutos, lapsen kehitys, rahankäyttö, imetys, varhainen vuorovaikutus, lapsi sairastaa/ensiapu, opiskelu ja työelämä sekä lastenhoitopalvelut.
Äitien tulisi sitoutua ryhmätoimintaan, joten äidillä tulisi olla valmiudet ja motivaatio siihen. Tätä varten järjestettäisiin haastattelu. Puolivuotinen ryhmätoiminta alkaisi jo raskausaikana ja jatkuisi lapsen syntymän jälkeen, ja 3-8 äidin ryhmään hakeuduttaisiin neuvolan kautta. Ryhmätoimintaan voisi kuulua esimerkiksi osallistavia ammattilaisluentoja tai yhteistä tekemistä, esim. ruuanlaittoa.
Hyvinvointineuvolatoiminta Suomessa – Saunalahden lastentalon neuvola esikuvana?
Tarkoituksena oli kuvata hyvinvointineuvolatoimintaa Suomessa analysoimalla ja tarkastelemalla saatavilla olevia hyvinvointineuvolatoimintaan liittyviä tutkimuksia, hankkeita, raportteja ja opinnäytetöitä sekä kartoittamalla kuntien internetsivustojen kautta saadun aineiston avulla toiminnan laajuutta sekä sisältöjä.
Hyvinvointineuvolatoiminta on valtakunnallisesti levinnyt toimintamuoto osana lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Hyvinvointineuvolatoiminta on vielä nuorta Suomessa, ja sitä koskevaa tutkimusta on tehty vähän. Hyvinvointineuvola toimii kuten tavallinen äitiys- ja lastenneuvola, mutta selvityksen mukaan sen tavoitteena on ennaltaehkäisevän työn ja moniammatillisuuden parempi toteutuminen. Hyvinvointineuvolatoiminnassa korostuvat perhe- ja voimavaralähtöiset toimintamallit, joita ovat yhdistetty äitiys- ja lastenneuvolatyö, perhetyö- ja työparityöskentely sekä moniammatillinen verkostoyhteistyö. Raskauden aikainen kotikäynti, perheen tilannetta kartoittavat ja puheeksi ottamista helpottavat lomakkeet ja arviointimenetelmät sekä vertaisryhmät korostuvat hyvinvointineuvoloiden työmenetelminä.
Hyvinvointineuvolatoiminnassa yksilöllistä asiantuntijuutta tärkeämmäksi nousevat moniasiantuntijuus ja moniammatillinen yhteistyö. Metropolian Myllypuron uudenlaisessa oppimisympäristössä ja tutkimuksen kohteena olleessa hyvinvointineuvolassa on kysymys uudenlaisesta toimintakulttuurista, jossa avoimuuden, vuorovaikutteisuuden ja kumppanuuden arvot korostuvat. Toiminta on molemmissa tulevaisuutta ennakoivaa, osallistavaa ja laatua parantavaa.
Synnytyspelkopiiri
Käytännön työssä on havaittu tarve ehkäistä ja lievittää synnytyspelkoa, ja uudessa neuvolasuosituksessa neuvolakäyntien määrää vähennetään. Koska nykyinen palvelutarjonta on suunnattu lähinnä raskauden loppuvaiheeseen, niin matalan kynnyksen palvelua synnytyspelon vähentämiseksi ei ole tarjolla. Siksi tämän projektin tarkoituksena oli luoda malli synnytyspelkopiiristä, joka toimii matalan kynnyksen palveluna ja täydentää nykyistä palvelutarjontaa. Synnytyspelkopiiri voidaan toteuttaa tulevaisuudessa uudella Metropolian Myllypuron kampuksella opiskelijajohtoisesti.
Synnytyspelkopiirin tavoite on ennaltaehkäistä ja lievittää synnytyspelkoa jo raskautta suunniteltaessa sekä raskauden aikana. Ryhmän avulla jaetaan synnytyspelon taustalla olevaa tietoutta kohderyhmälle ja kehitetään opiskelijoiden ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja. Synnytyspelkopiiri myös laajentaa moniammatillista osaamista kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden yhteistyön avulla.
Lähes jokainen nainen jännittää synnytystä, mikä on täysin luonnollista. Varsinaisesta synnytyspelosta kärsii noin 6-10 % raskaana olevista. Synnytyspelko on yhtä yleistä synnyttämättömillä kuin synnyttäneillä naisilla. Synnytyspelkopiirin kohderyhmään kuuluvat sellaiset raskautta suunnittelevat ja raskaana olevat ensisynnyttäjät, joita tuleva synnytys jännittää. Maksuttomuutensa vuoksi synnytyspelkopiiri soveltuu kaikkiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluville. Kohderyhmään kuuluvat myös tukihenkilöt ja puolisot.
Synnytyspelkopiirin toiminta-ajatus muodostui kohderyhmän tarpeista. Asiakkaalla on mahdollisuus valita itselleen tärkeiksi kokemiaan aihe-alueita ja osallistua niiden mukaan ryhmän toimintaan.
Synnytyspelkopiirin toiminta on avointa ja ryhmämuotoista, ja opiskelijat johtavat toimintaa ennalta määriteltyjen teemojen mukaisesti. Ryhmä voisi kokoontua Myllypuron kampuksen tiloissa keskustelun, diaesitysten ja demonstraatioiden merkeissä. Opiskelijat ovat itse vastuussa ryhmän markkinoinnista.
Imetysohjauspäivät
Hoitotyön suositusten tavoitteena on parantaa imetystukea ja yhtenäistää ohjausta, jotta se on yksilöllistä ja perustuu tuoreimpaan tutkittuun tietoon. Riskiryhmät on tunnistettava ja ohjaus on kohdennettava yksilöllisten tarpeiden mukaan. Suomessa imetysluvut ovat suosituksia pienempiä.
Projektin tarkoituksena oli tuoda Metropolialle näkyvyyttä kampusalueella Myllypurossa lisäämällä imetystietoutta ja imetystä. Projektissa järjestettiin kaksi ohjauspäivää kauppakeskus Kaaressa ja Myllypuron asukastalo Myllärissä. Tarkoitus oli kokeilla, miten ohjausta voidaan toteuttaa siellä, missä äidit jo valmiiksi ovat, jotta saadaan lisätietoa jatko-ohjauksen järjestämisestä/kehittämisestä.
Projektia varten koottiin yhteen asiaa imetyksen eduista ja terveysvaikutuksista, tilastoa imetysluvuista Suomessa ja tietoa neuvoloiden nykyisestä imetysohjauksesta.
Ohjauspäivät suunnattiin perheille, äideille, opiskelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Toteutuksissa oli tarkoitus vastata vanhempien kysymyksiin ja antaa ohjausta tarvittaessa. Lisäksi tarjolla oli esitteitä. Onnistumista mitattiin palautelomakkeilla.
Ohjauksen tarve koski enimmäkseen rinnasta vieroittamista, yösyöttöjä ja niiden lopettamista, maidon riittävyyttä, rintaraivareita sekä imetysasentoja ja imuotetta. Lisäksi taaperoimetys ja isän rooli tukijana tulivat esiin. Tietoa suosituksista/tilastoista kaivattiin. Esitteistä oltiin kiinnostuneita, vaikka keskustelutuelle ei olisikaan ollut tarvetta. Ohjaustilanteet pyrittiin rauhoittamaan, vaikka tilassa olisi ollut useampi henkilö samaan aikaan.
Vastaanotto kauppakeskus Kaaressa oli positiivinen, ja äidit tavoitettiin arjen keskellä, tosin vain isompien vauvojen kohdalla (imetys sujui jo). Ehkä vasta totuttelevat äidit eivät rohjenneet tulla yleiseen tilaan imettämään, ja heidät olisi voinut tavoittaa neuvolan kautta? Myllypurossa paikalle tuli vain yksi odottava äiti taaperoikäisen lapsen kanssa kysymään neuvoja.
Kokoushuoneesta saatiin viihtyisä tuomalla paikalle esim. tyynyjä, peittoja, musiikkia, leikki-ikäisille leluja sekä kahvitarjoilu. Ajankohta ei ollut paras mahdollinen (kello 9-14). Mainonta ei välttämättä tavoittanut kohdeyleisöä, ja houkuttelun kadulta koettiin olevan liian painostavaa.
Jatkokehityksessä pohdittavaksi jää se, miten kohdeyleisö jatkossa tavoitetaan. Paikan kannattaa olla sellainen, jossa äidit jo muutenkin vauvojensa kanssa liikkuvat.
Kampuksella voitaisiin tehdä yhteistyötä neuvolan kanssa, ja opiskelijat voisivat pitää teemapäiviä esimerkiksi perhekahvilan yhteydessä. Imetystuelle ja -ohjaukselle on selvästi tarvetta, mutta sujuvuuden kannalta hyvät yhteistyökumppanit ovat tarpeen. Opiskelijoille opintojakso järjestetään joka tapauksessa, joten terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijat voisivat suorittaa sen yhdessä esimerkiksi järjestämällä imetysklinikan tai teemapäiviä neuvolassa tai kampuksella.
English